lauantai 18. tammikuuta 2014

VAIHTOVINKKEJÄ

Tiedän, että siellä ruudun toisella puolen on monia vaihdosta haaveilevia tai lukijoita, joilla vaihto koittaa jo ensi vuonna. Hakuprosessin käyneenä ja nyt täällä yli puoli vuotta asuneena haluankin jakaa teille vinkkejä, jotka itse olisin aikoinani kuulla. Tai kuulin ja olen täällä huomannut hödylliseksi. Tässä ensimmäisenä mieleen tulleita, teen mielelläni lisää jos teiltä yhtään kiinnostusta löytyy!
vaihtoon hakeminen

valtitse kohdemaa huolella - sanotaan, että tärkeintä on se että lähtee, ei sinne minne lähtee. Tottahan tuo, mutta kannattaa silti käyttää aikaa kohdemaan valintaan, jottei myöhemmin tarvitse jossitella. Ehkä suurin tekijä on kieli, haluatko oppia uuden kielen vai parantaa jo ennalta opitun kielen taitoja. Tutki avoimin mielin monia vaihtoehtoja ja tarkistele niitä pintaa syvemmältä. Muista, että USA ei ole yhtä kuin New York tai valitessasi Iso- Britannian et luultavasti pääse Lontooseen asumaan. Liian monet tarkistelevat valintoja vaaleanpunaiset lasit silmillä tyyliin "mä ainakin aion hakea vaihtoon Los Angelesiin". Host-äitini on aluevalvoja ja olen kuullut tarinoita, kuinka vaihtari peruuttaa paikkansa, kuullessaan ettei päässytkään Sydneyhyn asumaan.

 Mieti tarkkaan myös järjestöä - haluatko ehdottomasti yhteen tiettyyn maahan vai olisitko valmis joustamaan (Rotary). Älä valitse järjestöä hienojen lehtisten ja nettisivujen perusteella vaan tarkastele mikä erottaa kyseisen järjestön muista. Itse pidin hyvin tärkeänä seikkaa, ettei host- perheille makseta hostaamisesta vaan he ovat mukana omasta mielenkiinnostaan.

Ole ajoissa! - Itse aloitin hakuprosessin puolitoista vuotta ennen vaihtoa ja en ollut yhtään liian aikaisin liikkellä. Toki myöhemminkin pystyy paikan saamaan, mutta vaihtoehdot saattavat käydä vähiin paikkojen täyttyessä. Etenkin Australian paikat viedään nopeasti (esim. YFU lähettää vain yhden vaihtarin Ausseihin ja itse paikkaa hakiessa se oli jo viety). On myös ihan oman mielenrauhan kannalta parempi alkaa valmisteluihin ajoissa, niitä paperipinoja ei ihan yhdessä yössä täytetä!

Ota haastattelu rennosti - Ole oma, iloinen itsesi, osoita tarpeeksi kypsyyttä ja varmasti saat paikan. Itse jännitin haastatteluja ihan hirveästi, mikä ihan huvittaa jälkeenpäin. Sekä YFU:n että Exploriuksen haastattelut olivat rentoja rupatteluja ja lähinnä katsottiin, että hakijalla on oletukset vaihdon suhteen kohdallaan.

Ole rehellinen hakupapereissa ja korosta sulle tärkeitä asioita - Monesti isäntäperhe valitsee oppilaansa yhteisten mielenkiinnon kohteiden perusteella.  Monilla ihmisillä on monia puolia ja mielenkiinnon kohteita joten kannattaa miettiä huolella mitä piirteitä ja kiinnostuksen kohteita haluaa korostaa yli muiden. Tosin ei kannata ihan täysin luottaa siihen, että sut esim. urheilijana sijoitetaan urheilijaperheeseen. Yhtä hyvin sut voi valita taiteilijaperhe, jota ei urheilu kiinnosta tippaakaan. Itse mainitsin hakupapereissa miljoona juttua mistä olen kiinnostunut ja niistä mun isäntäperhettä kiinnosti erityisesti kiinnostus vesiurheilua ja eläimiä kohtaan. Suurin syy mun valintaan kuulemma tosin oli kuvat, joissa näytin ystävällisesltä haha.

Ennen lähtöä

Vältä vuoden elämistä ennakkoon - Voin kokemuksesta kertoa, kuinka paljon ennen vaihtoa tekee mieli lukea maailman jokainen vaihtoon liittyvä blogi tai artikkeli kolmeen kertaan. Kuinka mieli täyttyy kaikista niistä asioista mitä haluat vuoden aikana kokea. Vältä kuitenkin liikaa suunnittelua, oikeastaan paras tapa olis lähteä vaihtoon ilman mitään ennakko-oletuksia.

Älä unohda elämää Suomessa - Vähän menee päällekkäin edellisen kanssa, mutta keskity täysillä elämään ja ihmisiin Suomessa, kyllä se vaihto sieltä tulee nopeammin kuin huomaatkaan!
Perillä!

Varaa aikaa nukkumiselle - alussa monia vaihtareita väsyttää ja paljon, uusi kieli ja ympäristö vievät älyttömästi energiaa. Älä huoli, väsymys menee kyllä ohi, mutta varaa ekoina viikkoina aikaa kunnon yöunille.

Kommunikoi - tätä ei voi tarpeeksi korostaa.Tosi suuri osa vaihtarien ongelmatilanteista johtuu väärinymmärryksistä perheen ja vaihtarin välillä. Yritä siis alusta alkaen alkaa pitämään isäntäperhettä perillä siitä, mitä sun elämässä tapahtuu. Jos jotain ihanaa on tapahtunut koulussa tai susta oli kiva, että isäntäperhe vei sut paikkaan X - kerro. Jos joku saa sut surulliseksi/stressaantuneeksi/miksi vain - kerro mikä, muuten isäntäperhe saattaa alkaa vetämään omia johtopätöksiä. Isäntäperhe on valinnut just sut ja haluaa myös oppia tuntemaan vaihtarinsa ja kuulla sun mielipiteitä asioista. Ja jos suunnittelet jotain, kysy aina ajoissa lupa isäntäperheeltä. Nimenomaan kysy. Suomessa suurimmalla osalla nuorista on tapana suurin piirtein ilmoittaa, että "moikka mä lähen nyt ulos". Isäntäperheessä kyseinen ilmoittaminen voidaan kuitenkin kokea hyvin loukkaavana, siispä kysy ja kerro myös tarkemmin mitä suunnitelmissa on. Niin ja soita mielummin kuin tekstaa. Tekstiviestin välityksellä varsinkin vieraalla kielellä sattuu paljon helpommin väärnkäsityksiä.

Ole oma- aloitteinen - Älä odota, että kaverit tai isäntäperhe ehdottaa tekemistä tai juttuja vaan ehdota itse. Järjestä illanistujaiset tai pyydä kivan oloista tyyppiä leffaan. Ole kiinnostunut host-perheen mielenkiinnon kohteista. Jos esim. host- äiti tykkää leipomisesta pyydä häntä opettamaan sulle jotain.  Tarjoudu avuksi kotona ja tee välillä enemmän mitä on "pakko".

Ole kiltti kaikille, älä valikoi kavereita - Heitä kaikki tyhmät ennakkoluulot romukuoppaan ja tutustu avoimin mielin ihan.kaikenlaisiin.ihmisiin. Älä kulje koulussa tyyliin "ton kaveri haluun olla, ton en.." tai saatat missata enemmän kuin uskotkaan. Et mitä luultavammin tuu löytämään ympärilles just samanlaisia kavereita mitä sulla Suomessa on, lopeta siis vertailu Suomi- kamujen ja kohdemaan kavereiden välillä. Vältä draamoja ja ole ystävällinen kaikille, et halua tulla tunnetuksi koulun bitcheilevänä vaihtarina.

Lopeta vertailu - Myönnetään, itsekin tulee suht ahkerasti lueskeltua muiden vaihtoblogeja, mutta yhden asian olen lopettanut jo aikapäiviä sitten. Oman vuoden vertailun muiden vuosiin. Hirveen helposti sitä alkaa miettimään kuinka paljon enemmän toi onkaan päässyt matkustelemaan, miten täydelliseltä ton hostperhe vaikuttaa ja kuinka suuri ystäväpiiri tolla yhdellä onkaan. Lopeta. Jokainen vaihtovuosi on erilainen ja muiden vuosien perään haikailu ei edistä sun vuotta millään tavalla. Keskity tekemään omasta vuodestasi unohtumaton. Jos et pysty ilman hirveetä kateutta seuraamaan muiden vaihtoa, lopeta blogien lukeminen.

Kyllä, juu, jep, tietty - Yksinkertaisesti; kun sua pyydetään jonnekin, lähde! Oli kyseessä sitten isäntäperhe tai kaveri, lähde avoimin mielin kaikkiin uusiin paikkoihin ja juttuihin mukaan, lupaan ettet menetä mitään.

Pidä itsesi kiireisenä - Tä oli viiminen neuvo joka meille kerrottiin alotuleirillä. Keep yourself busy.  Jos jumahtaa paikoilleen alkaa hirveen helposti vellomaan koti-ikävässä ja miettimään Suomi- juttuja. Siispä, luo itselles tekemistä. Älä nuku puolta päivää ja vietä loppuaikaa koneella. Lähde ulos, lähde salille, kokkaa, tee mitä vaan. Monia auttaa myös rutiinien luominen sopeutumisessa.

Nauti pienistä jutuista - Vaihto ei ole yhtä juhlaa ja tulet elämään kohdemaan arkea - et ole ainoastaan maan parhaista paloista nauttiva turisti. Siispä kiinnitä huomiota pieniin, ihaniin asioihin. Sujuiko englanti tänään hyvin tai oliko bussimatka kotiin musiikkia kuunnellen erityisen rentouttava. Ehkä päivääsi piristi ystävällinen asiakaspalvelija tai koulussa saatu kehu. Sen sijaan, että odottaisit koko ajan jotain suurta ja ihmeellistä, etsi onnea jokapäiväisestä elämästtä. Sillä loppujen lopuksi, vaihdon onnistuneisuus on vain ja ainoastaan susta itsestäsi kiinni.

Ja viimeisenä: muista aina uskoa itseesi. Oksalla istuva lintu ei koskaan pelkää oksan katkeamista, koska oksan sijasta se luottaa omiin siipiinsä. 

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

uudestavuodesta, joulusta ja surffauksesta

Joulu tuli joulu meni ja niin teki myös uusivuosi. Ja blogi on ollut hiljaiselolla. Mites näin pääsi käymään.
Mähän bloggailisin oikein mieluusti vaikka joka päivä ja vaikka monta kertaakin, mutta viime aikoina oon juossut pää kolmantena jalkana milloin missäkin, enkä edes muista milloin olisin viimeksi saanut mahdollisuutta istua rauhassa koneen ääreen ja kirjoittaa. Mutta täällä sitä ollaan ja valmiina olemaan entistä ehompi bloggaaja vuonna 2014.(vieläkin tuottaa ongelmia kirjoittaa nelonen kolmosen sijasta)
Mutta niihin kuulumisiin. Viime viikot ovat kuuluneet ehkä koko vaihtovuoden parhaimpien joukkoon. On ollut niin paljon kaikkia ihania juttuja.
Erityisen paljon on ollut merijuttuja. MÄ OPIN SURFFAAMAAN!! Kaksi viikonloppua eli neljä päivää ovat vierähtäneet Secreet Harbourilla, unelmabiitsillä, jossa sijaitsee Gone Surfing- niminen surffikoulu ja lautavuokraamo. Opettajana meillä on ollut Doug, entinen surffauksen maailmanmestari ja älyttömän hyvä duunissaan. Dougilla on aussimaisen rento ote mutta hän ei todellakaan päästä oppilaitaan helpolla ja antaa suoraa palautetta asioita kaunistelematta. Opetusmetodit ovat myös vähän erilaiset verrattuna muihin surffikoulihin. Meillä ei juurikaan ollut kuivaharjoittelua rannalla vaan periaate oli että laudan kanssa mereen ja mokaamaan. Ja voi kyllä mä mokailinkin! Eka päivä oli ihan silkkaa sähläystä kun ei ollut mitään otetta lautaan mut jokainen päivä on ollut entistä parempi. Meri ei ole koskaan samaa kuin eilen ja joka päivä aallot olivat hyvin erilaiset - tokan päivän "hei tuolta tulis ehkä yks pikku aalto" neljännen päivän tyrskyihin. Ne sanoo että surffaus on kuin mafia. Kerran kun olet sisällä niin ulospääsyä ei enää ole. Ja on se fiilis aalloon harjalla vaan niin mahtava, että mun sisäinen surffityttö kyllä aika mukisematta edellisen väittämän allekirjoittaa. 

 Jouluaatto on täällä ihan normipäivä ja mepäs vietettiin aatto sukellellessa. Ei yhtään hullumpi jouluaatto ja ainakin tulen muistamaan kyseisen päivän lopun ikäni. Jouluaattoiltana sitten paniikissa paketoin viime hetkessä lahjoja, jotka oli ostettu kappaskappas päiväää ennen. Päivää ennen, polttavassa helteessä, järkyttävässä ihmistungoksessa ja pää tyhjänä lahjaideoista. Miettisin jo mielissäni että tästä joulusta ei tuu yhtään mitään. En muista oonko aikasemmin tästä jo kirjoittanut mut täällä mun joulufiilis oli joulun alla ihan kateissa, Joulu on täällä tosi sellanen jeeee bileet tyylinen juhla ja lisäksi sen hehkuttaminen aloitettiin kaikkialla jo hyvissä ajoin marraskuussa, Alkoi siis koko aussijoulu pursua pikku hiljaa korvista mut joulupäivä muuttikin kaiken. Hyvin erilainenhan se oli mut hyvillä fiiliksillä mentiin koko päivä. Aamu alkoi shampanja ja pannukakku aamiaisella jonka jälkeen lähdettiinkin kadulle venailemaan joulupukkia. Täällä on siis tapana, että joulupäivän aamuna pukki kiertää kuorma-auton kanssa katuja tonttujensa kanssa ja heittelee karkkia. Tulee ihan jotkut penkkarit mieleen haha. Sitten tulikin lahjojen avaamisen aika ja siinä kohtaa mulle tuli se todellinen joulufiilis kun sai nähdä muiden avaavan mun antamia paketteja. Meillä joulua olivat siis viettämässä host-äidin vanhemmat sekä veli. Sain ihania ihania lahjoja niin aussi-ihmisiltä kuin Suomen päästäkin lähetettynä. Loppupäivä ja -ilta taisi kulua ruuan ääressä ja seurustellen, skypeteltiin myös Saksan suunnalle ja toivotettiin hyvät joulut Ilarialle. Tapaninpäivänä meidän talo täyttyi metelistä ja melskeestä kun Ronjan isäntäperhe sekä host-äidin serkun perhe tulivat tänne joululounaalle. Mun joulunaika sujui siis oikein rennoissa meiningeissä ja ehkä se joulumielikin sieltä paikoin pilkahteli esiin.
Uutenavuotena järjestettiin pienimuotoiset pippalot Ronjalla. Koko päivä elettiin pienessä pelossa, että ketään ei tule, koska uutenavuotena luonnollisesti oli paljon kaikkea meneillään ja meiän juhlat oli suht ex tempore eikä kummemmin niitä ehditty markkinoimaan. Ronjan host- vanhemmat oli ostanut törkeen määrän kaikkia koristeita ja ajankuluksemme koristeltiin paikkoja koko päivän. Lopputulos oli että juhlapaikka muistutti enemmän Kerttu täyttää kuusi vuotta synttäribileitä kuin kahden nuoren järkkäämiä uudenvuodenbileitä. Nomutta porukkaa kuitenkin tuli paikalle ja hengattiin ilta Ronjalla kunnes lähdettiin rannalle porukalla katsomaan uudenvuodenraketteja. Oli ihan huikee show ja koko ranta ja rantakatu oli täynnä juhlivia ihmsiä. Bongailtiin muutamia tuttuja ja fiilisteltiin. Kotiin palattiin kahden aikoihin, joka oli täällä ihan luksusta. Uusvuosi oli hyvin onnistunut vaikkei ilta alkuperäisten suunnitelmien mukaan mennytkään. Enpä tosin muista milloin olisikaan viimeksi. Onneksi päähänpistoista ja suunnittelemattomista käänteistä syntyy usein ne parhaat muistot.
Ennen joulua käytiin bongailemassa yliampuvia jouluvaloja. Olo oli kuin Aliisalla ihmemaassa, kaikki ne viimisen päälle koristellut kadut ja talot toistensa jälkeen.. Eihän sen näkösissä joulutaloissa voi asua kuin onnellisia ihmisiä. Asuin koko viime viikon tiistaista sunnuntaihin Ronjalla. Munhan piti olla alunperin vaan yks yö mut jotenki asetuin kai liian hyvin taloksi. Oli niin hauska viikko. Leffamaratooneja, aamuun asti valvottuja öitä, biitsihengailua, shoppailua ynnä muuta. Viimisenä iltana mentiin syömään ihan super hienoon ravintolaan Fremantlen satamaan Ronjan host-äitin synttäreiden kunniaksi ja oli kyllä ihan hehkutuksensa arvoinen paikka! Musta on ihan mahtavaa että mulla ja Ronjalla on molemmilla tavallaan kaks isäntäperhettä. Ronjan host-perhe ottaa mut mukaan moniin spesiaalijuttuihin ja toisinpäin, me otetaan Ronja useimmiten esim. sukeltamaan meidän kanssa. Näin meille molemmille kertyy melkeinpä tuplasti kokemuksia!
Jatketaan tästä jookos huomenna, nyt alkaa bloggaajan silmät sen verran lepsua että jos vielä jatkan kirjoittamista niin jutun taso tulee olemaan vähintäänkin noh.. väsynyttä. 
Paljon paljon pusuja, haleja jne kyl te tiiätte