perjantai 18. lokakuuta 2013

huominen saattaa olla elämäni paras päivä

1. Tahtoo surffilaudan! Mulla on jonkinasteinen pakkomielle kaikennäköisiin lautoihin (skeittilaudat, surrffilaudat, lumilaudatkin menee). Lauta mikä lauta, lähestulkoon kaikki on mun mielestä niiiiin siistejä ja ihan pakko saada... mieltymyksensä kullakin.2. Huonosti nukutun yön jälkeinen pelastus- bubble tea! Yritin googlailla tolle suomenkielistä vastinetta ja hakutulokseksi tuli pallerotee. Ei mitenkään kovin imarteleva nimi, mutta hyvää on (oma suosikkini on mango) ja täällä tosi suosittuja. 3,4. Viimeinen lomapäivä oli yhtä kuin ihana biitsipäivä Rockinghamissa! Kuvissa näkyvältä sillalta voi nähdä monien nuorien, miksei vanhempienkin hyppimässä kirkkaaseen veteen. Itse päädyin katselemaan sivusta tällä kertaa, tosin lupasin itselleni että joku päivä mutkin tuolta menossa mukana löytää.
1. Jos mun vaatekaappi sais koostua vain yhden vaatekaupan vaatteista, olisi se ehdottomasti City Beach! Sillä ehdolla tietty että asuisin Ausseissa, Suomen kamaralla vois kyseisen kaupan vaatteilla liihotellessa lopputuloksena olla vähintäänkin hypotermia. 2. Jäätelöbaari Baskin & Robbins aka valinnanvaikeuden ihmemaa 3. Aurinko, satama ja lounas kivassa raflassa - ainekset täydelliseen rentoon lomapäivään checked  4. Fox & Sky valmiina juhlimaan!1. Mun kännykän kuva- albumi on täynnä kuvia Perthin ja lähialueiden rakennuksista sekä katukuvasta. Tässä Bell Tower, jossa pitäis saada aikaseksi käydä joku päivä, näkymät on varmasti huikeet! 2. Kamujen kanssa Nandoksen kanatortillat ja shoppailua koulun jälkeen - tähän vois melkein tottua 3. Kaikennäköiset bootsit ja saapikkaat on täällä ihan normaaleja kesäkenkiä ja itsekin tuli kiireamuna testattua niiden toimivuus kesämekon kanssa hellepäivänä. Tän mahdollistaa se, että saapikaat Ausseissa on ihan superkevyitä, ei tietoakaan mistään vuorista  tai paksuista pohjista. Kuvassa näkyvät saapikkaat löytyi vähän päälle kymmenellä eurolla, todellinen löytö kaupungissa, jonka hintataso ei todellakaan oo mistään halvimmasta päästä. 4. Kävelin yhden pikkupuodin ohi ja otin pari askelta taaksepäin kun tajusin näyteikkunassa olleen marimekon servettejä. Sisältä paljastuikin monen hyllyn verran Marimekkoa ja Iittalaa!


Huomenna aion herätä onnellisena, sillä huomenna voi tapahtua mitä vaan. Ja jos ei tapahdu niin ei haittaa. Pelkkä mahdollisuus riittää hyvin. Huominenhan saattaa olla elämäni paras päivä. 

Ja jos ei muuta, niin ainakin huomenna on lauantai. Se jos mikä on pienen riemun arvoinen asia. 

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

7TEEN!

Mun hostit kysyi multa kuukausi sitten, mitä haluan tehdä 17- vuotis synttäreilläni. Aluksi aattelin, että ei mitään suurta, mulle riittää että mennään vaikka perheen kanssa ulos syömään. Muutin kuitenkin mieltäni kun tajusin että eihän sitä kovin usein pääse synttäreitään viettämään Australian mantereella ja seuraavana hetkenä olinkin jo suunnittelemassa synttärijuhlia. Ja kuinkas sitten kävinkään, vietin ihan älyttömän onnistuneen illan ja yön. Unohtamatta ihanaa synttäriaamua ja -päivää.. 
Making a wish! Illalla mua odotti yllätyksenä vielä vähän isompi, mun nimellä koristeltu, timtam suklaasta tehty kakku. Heh, eipä oo hosteiltakaan jäänyt tän tytön timtam- addikitio huomaamatta.
Ja niihin illan kuviin.. kamera kiersi vähän jokaisella ja aamulla hypin suurin piirtein riemusta kun huomasin illan kuvasaldon huitelevan kolmensadan paremmalla puolella. Niin no, muuten hyvä mutta en tiiä kuinka paljon teitä kiinnostaa kuvat tuolinjaloista tai ihmisten selistä, puhumattakaan kolmen sentin päästä otetuista tärähtäneistä naamakuvista. Jep, sitähän mäkin.Kaikki kutsutut tuli paikalle, vajaa kolmekymmentä oli mun mielestä just ihanteellinen määrä. Ilta vierähti lähinnä pihan puolella rennoissa tunnelmissa ja sisälsi niin monta toinen toistaan ihanampaa hetkeä. Spontaani kiitospuhe itse synttärisankarilta (mukaan livahti myös suomea), tähtisadetikut valaisemassa nauruntäyteistä iltaa ja koko porukka laulamassa hyvää syntymäpäivää. Muistoissa nyt yksi upea syntymäpäivä lisää ja seuraavaksi juhlitaankin täysi-ikäistymistä, jaiks!


I had an awesome birthday night full of laughter, amazing people and wonderful moments! It was beyond everything I wished for (actually thought that no one will really come ahah) and I own a huge thank you for everyone who made it to the party and of course my host parents who made it all possible. There are over 300 photos of the night but most of them are ummh.. not very high quality. Anyways, such a great birthday and can't believe that the next year I'm celebrating my 18th birthday! Actually can't wait that, seventeen feels so... useless? Haha well still going to make the best of my last year underage, I'm sure that this year is over sooner than I even realize. Speaking of the time,  I've been here in Australia already for three and a half months! Time flies - such a cliche but sometimes just so true, especially when you are an exchange student..

maanantai 7. lokakuuta 2013

HÖPÖTYSVIDEO

Voila, tässä vaihtarin tajunnanvirtaa, jota päädyin tänään hetken mielijohteesta kuvailemaan. Niin ja Exmouth video on työn alla, tänään vaan teki mieli höpöttää.

My first video, in Finnish though but I promise I will do also English ones in the future. At the moment I'm working on our "Exmouth aftermovie". Making it takes time but is also soo much fun!

perjantai 4. lokakuuta 2013

Perth Royal Show

Paras tapa piristää itseään on tehdä joku toinen onnelliseksi. Junassa iltamyöhään palloteltiin voittamaamme jättikokoista pehmolelua toinen toisillemme. Yksikään porukastamme ei pahemmin ollut innostunut sitä kaikessa suuruudessaan kotiin raahaamaan. Toisin kuin vieressämme istunut pikkumies, joka tuijotti koko neuvottelumme ajan pehmolelua suu ammollaan ja silmät kiiluen. Ja kuten ehkä jo arvata saatatte, pian kyseinen poika halaili tiukasti uutta sinistä ylisuurta tipuaan, maailman onnellisin virne kasvoillaan sekä vuolaasti kiitellen. Ja kun omalla pysäkilläni jäin pois, näin pojan nukkuvan. Unissaankin poika piti tiukasti kiinni uudesta aartestaan ja kyllä, onnellinen hymy kasvoillaan. Niin hellyttävää, että mä olin suupielet korvissa vielä nukkumaan mennessäkin.
Kyseinen tapahtumasarja on siis keskiviikolta, kun palattiin Perth Royal Showsta. Illalla väsytti ja jalat huusi hallelujaa, mutta eikös se ole vain merkki onnistuneesta päivästä. Lähdettiin matkaan siis aikaisin aamulla (taino kymmeneltä, mutta mulle se on aikaisin kun on kyse lomasta) ja heti perille päästyämme tajusin kuinka valtava alue oli kyseessä. En mä mitään pikku toria oottanutkaan, mut toi alue oli kuin huvipuisto yhdistettynä jättikokoisiin messuihin. Kojuja ja nähtävää löyty ihan joka lähtöön JA SITÄ RUUAN MÄÄRÄÄ. Eri maiden kojuja, suklaaseen dippatuja hedelmiä ja marjoja ja mitä mielikuvituksellisempia herkkupuoteja. Helposti olisin sinne ruokafriikkinä saanut omaisuuden verran tuhlattua, mutta suhteellisen hyvin sain kukkaronnyörit pidettyä kiinni. Myös laitteita löytyi pienen huvipuiston verran ja ne oli toinen toistaan hurjempia, Suomen laitteet kalpenee monien rinnalla. Villeimmät kieputukset jätin suosiolla väliin, mutta tulipahan kuitenkin muutama laite koitettua. Päivä meni hyvässä seurassa yllättävän nopeasti, vaikka aluksi ajattelin, että miten ihmeessä saadaan kahdeksan tuntia kulutettua. Koko seurue halus siis jäädä ilotulituksiin asti ja onneksi jäätiin! Illalla Royal Show oli selvästi parhaimmillaan ja kaiken kruunas ilotulitukset, jotka oli hienoimmat koskaan näkemäni. Suuri stadium täynnä ihmsiä ja valoshow kaikkine erikoistehosteineen ja musiikkeineen oli todellakin näkemisen arvoinen. 
Tänään käväisin Rocinghamissa lounaalla ja kahvilla Daniellen kanssa. Alunperin oli tarkotus mennä biitsille, mutta kas kummaa eilisen unelmasää muuttui yön aikana tihkusateeksi. Oli kuitenkin ihana nähdä ja jutella kunnolla - ei olla ennen puhuttu kuin silloin tällöin koulussa. Täällä pitää usein astua mukavuusrajojensa ulkopuolelle, jos haluaa saada jotain irti. Pyytää puolituttua kahville tai mennä juttelemaan tuntemattomalle. Sillä vaikka aussit rentoja ja ulospäinsuuntautuneita ovatkin, oppii vaihdossa sen kuuluisan oma- alotteisuuden tärkeyden.

Huikeeta viikonloppua lukijat ja nöyrä kiitos, teitä on tullut taas hurjasti lisää 

tiistai 1. lokakuuta 2013

Heaven On Earth - week in Exmouth!

Enhän mä edes tiedä mistä alottaa. Nyt on hyvin palailtu vajaa viikon lomalta pohjoisesta päin, Exmouthista ja oli upea loma paratiisimaisemissa. 


Ei se poseeraaminen aina oo niin helppoo veden alla.. että tervetuloa vaan harrastamaan maailman epäseksikkäintä lajia








Lähdettiin matkaan kello neljä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ja jo tien päällä mulla oli hyvin vahva fiilis, että tästä tulee hyvä reissu. Matkaa välietappiin oli 9 tuntia ja tehtiin muutama pysähdys muunmuassa vohveliaamiaisen merkeissä. Mitä kauemmas pohjoiseen päin mentiin, sitä enemmän mieliala nousi; meri muuttui sinisemmäksi ja aurinko polttavammaksi. Täällä siis pohjoiseen päin mentäessä ilmasto lämpenee, päiväntasajaa kohti kun kerran mennään. Vietettiin yks yö motellissa, lomakaupungissa jonka nimeä en saa millään nyt päähäni, ennen lopullsta kohdettamme Exmouthia. Voi sitä riemun määrää, kun yhdeksän tunnin autossa istumisen jälkeen löydettiin uima- allas motellimme pihalta. Illalla käytiin buffet- illallisella ja sitten pienen hysteerisen jättitorakan metsästys episodin jälkeen unten maille. Maanantaina ajomatkaa oli vain neljä tuntia, joka sunnuntain koitoksen jälkeen tuntui menevän hujauksessa. Perille päästyämme viisi päivää menikin lähinnä meren äärellä, eikä minkä tahansa meren vaan turkoisimman meren minkä oon koskaan nähnyt, meren jota ympäröi valkonen hiekka ja joka kätki sisäänsä niin delfiinejä, värikkäitä kaloja kuin korallejakin. Ja jos ei oltu rannalla tai meressä, meidät löysi mitä luultavammin ainakin Ronjan kanssa lerintälueen allasalueelta. Meillä oli siis oma tosi kiva ja siisti asunto ns. leirintäalueella ja mikä parasta - terassin kera ja lähimpänä allasta. Päivisin kierreltiin rannikolla snorkailemassa, tsekkaamassa parit luonnonihmeet ja yleisesti vaan nauttimassa auringosta ja lomasta. Iltaisin rentouduttiin ja käytiin useimmiten syömässä läheisessä, ihanassa ravintolassa. Kaikki päivät oli ikimuistoisia ja tapahtumantäyteisiä, mutta torstai oli mun ehdoton suosikki. Lähdettiin veneretkelle Ningaloo Reefille ja päivään sisältyi kaksi sukellusta ja vähän snorklailua. Sekä tietysti veneilyä upeissa maisemissa, mikä sopi mulle paremmin kuin hyvin, rakastan veneilyä ja tiedänkin jo varsin hyvin mitä teen sitten kun olen iso ja rikas. Haha ja joopajoo takaisin maanpinnalle ja asiaan. Kaksi sukellusta oli molemmat ihan tajuttoman upeita, näkyvyys oli tosi hyvä ja nähtävää riitti niin paljon että valinnan vaikeus iski kun piti päättä mihin suuntaan päänsä kääntäisi. Ylitse muiden nousi kuitenkin uiskentelevat, jättikokoiset, yli metrin mittaiset kilpikonnat. Sukellusten välissä syötiin kevyt lounas ja saatiin mahdollisuus uida valtavien jättirauskujen, Manta Rayojen kanssa, jotka on koko maailmankin mittakaavassa hyvin harvinaisia. Vene täynnä iloisia sukellusihmisiä, mitä mahtavin sää, onnistuneet sukellukset ja ympärillä kristallinkirkas meri - viekää mut takas jooko.

Kenguruvauva aamupalalla palmun alla ja surffarit aallonharjalla takanaan muutama hyppivä valas. Rakastan sitä eksoottisuutta ja kiireettömyttä jota lomapaikkamme huokui. Oikein mielellään olisin siis toisenkin viikon noilla leveyspiireillä viettänyt. Perjantaina koitti kuitenkin kevt kolmentoista ja puolen tunnin ajomatka, josta onneksi selvittiin pienten autoreivailujen (osaan Tomorrowland afrtermovien nyt varmaan ulkoa, kiitos Ronjan Ipadin) ja unen avulla. Palatessa tuli vahva takaisin kotona  fiilis. Oma huone, oma sänky - tä on nyt mun koti eikä mikään väliaikaisasunto. Ja hyvä niin.

Exmouthista kuullaan vielä, oon käynyt läpi vasta murto- osan kuvista ja videomateriaalia en oo vielä vilkaissutkaan. Mutta nyt unta kaaliin, huomenna lähdetään heti aamusta kavereiden kanssa katsastamaan Perth Royal Show, eräänlaiset suuret markkinat. Tä parin viikon loma on ollut enemmän kuin odotettu!